Luosto soi! -valokuvakilpailu 2022

Häivähdys punaisesta, Timo Vesterinen

Vahva kuva, jossa pohjoisen tutut elementit ovat uudella tavalla rakennetussa, taidokkaassa, tummanpuhuvassa vuoropuhelussa keskenään. Kuva suorastaan huokuu mystiikkaa, jota siluettimaiset elementit ja pohjoisen luonnosta poimitut punaisen, vihreän ja harmaan sävyt syleilevät. Hiljainen häivähdys punaisesta on kuva, joka pysäyttää kuuntelemaan kuvaa.

Syksyn henkäyksiä koivikossa, Tuulikki Korhonen

Pastellinsävyinen, sadunhohtoinen tulkinta koivikosta, joka suorastaan kutsuu astumaan sisään. Vaaleat, harsomaiset, kameran liikkeen aikaansaamat juovat ovat kuin metsän hengettärien puiden ympärille kietomia huntuja. Runkojen lomassa kuiskivat syksyn heleät keltaisen ja purppuran sävyt kuin maisemamaalarin kevyet siveltimenvedot. Iloista, kevyttä energiaa huokuva tulkinta satujen Lapista.

Kuvaa on käytetty festivaalin julisteessa.

Ruskan taikaa, Anja Vest

Syksyn vahvoissa väreissä heleästi soiva lähikuvapoiminta Lapin luonnosta. Raikas toteutus, jossa pienten lehtien ja valopallojen pyöreä muotokieli leikittelee. Etualalla terävyysalueella olevien elementtien tarkat yksityiskohdat ja taustan epäterävyysalueen pehmeä estetiikka rakentavat kuvaan rytmiä, jota kuvassa kaikkialla kepeänä helisevät valopallot kehystävät. Kaunis hetki sadunhohtoisessa, kimmeltävässä Lapin ruskan lumossa.

Urkupillit, Heikki Juntti

Kullanhohtoinen, sadunomainen hetki talvisessa metsässä. Kameraa pystysuunnassa liikauttamalla toteutettu persoonallinen taltiointi, jossa valo soi muodostaen kuvan nimen mukaisen ’urkupillistön’ hiljaisen pohjoisen metsän keskelle. Kaamosajan viileitä sävyjä lämmittää alkuiltapäivässä hetken hehkuva valo. Kuva-alaa halkoo pystysuorien puunrunkojen ja valojuovien muodostama rytmi. 

Koiju, Malla ja kuu, Katri Niskanen

Tasapainoinen ja vahva maisemakuva, jonka sommittelun viimeistelee kultaisessa leikkauksessa viipyilevä kuu, sen ylle kaareutuvien oksien limittyessä toisiinsa. Mielenkiintoinen kuvakulma, jonka vahva etuala-tausta -asetelma luo kuvaan syvyyttä, ja kuljettaa katsetta etualan lumen aaltoilevista kuvioista aina taustalla siintävien tunturien huipuille. Kaamosajan purppuraiset pakkasvärit toistuvat taivaalle asettuneissa pilvissä, jotka ovat kuin suurilla siveltimenvedoilla maiseman ylle luonnostellut. 

Kuvaa on käytett kuvituksena Seitakuoron laulun Eanan, giđa nieida (Maa, kevään tytär) sanoituksen painatuksessa.

Kaamoksen valoa, Tuulikki Korhonen

Tunnelmallinen talvikuva, jossa taustan kaunis, pehmeäpiirtoinen bokeh luo vastaparin etualalla terävänä piirtyvän linnun ja oksan muotokieleen. Aivan ihastuttava valo, joka luo kuvaan upean tammikuisen talvimetsän tunnelman, jota syventää kuvan kylmä-lämmin -värikontrasti. Herkkä, vähäeleinen ja samalla vahva taltiointi, jossa taidokas sommittelu ja valon käyttö vangitsevat pienen hetken pohjoisessa.   

Sininen ja valkoinen, Susanna Tasala

Raikas, perinteinen kuva sinivalkoisesta hetkestä suomalaisessa kevättalvipäivässä. Kuvassa on upea valo, jonka leikki lumisessa oksistossa saa kolmiulotteisuutta taidokkaasta varjojen hallinnasta. Kolmesta kiilamaisesta elementistä rakentuva sommittelu on tiivis, ja rakentaa kuva-alalle kuvan hyvin kasassa pitävää jännitettä. Vahva ja ehyt kuva, joka kutsuu astumaan hiljaiseen, satumaiseen talvihetkeen. 

Aurinkotuuli, Heikki Juntti

Mystiikkaa huokuva talvinen taikahetki, joka on toteutettu luovasti, valotuksen aikana zoom-objektiivia pyöräyttämällä. Tunnelma ja valo kuvassa ovat jo lähtökohtaisesti lämpimän kontrastiset, ja tekninen toteutustapa tuo maisemaan mielenkiintoisen lisäulottuvuuden. Keskelle sijoittuva aurinko saa kuvan otsikon mukaisesti tuulta säteisiinsä, ja tuttuun pohjoiseen metsään laskeutuu talvinen, salaperäinen valo.

Kuvaa on käytetty festivaalin julisteessa.

Tuulen kertomaa, Katri Niskanen

Perinteinen, pelkistetty, sommittelullisesti ja teknisesti hallittu kevättalvikuva tunturista. Kuvassa ovat pääosassa upeat, etualaa rytmittävät, tuulen kasaamat lumikinokset, joiden muotokielessä valot ja varjot leikkivät. Mielenkiintoinen visuaalinen kontrasti rakentuu lumikinosten terävän, ja taivaalla ajelehtivien pilvien pehmeän muotokielen välille. Avara, selkeälinjainen kuva, jossa ajatuksellakin on tilaa vaeltaa. 

Pursuava kesäyö, Heikki Juntti

Kullanhohtoista iltayön valoa hehkuva kuva, jossa kuva-aiheena ovat niin muotokieleltään kuin tuoksultaankin vivahteikkaat suopursut. Alaviisto kuvakulma tuo hyvin esiin kasvin kauniin rakenteen, jota vastavalo entisestään korostaa. Kuvan terävyysalueella on upeaa terävän ja pehmeän vuoropuhelua, ja kuva-alan utuisat reuna-alueet ikäänkuin sulkevat kokonaisuuden kesäyön tuoksuvaan, tunnelmalliseen syliin. 

Sadunhohtoinen yötön yö, Tuulikki Korhonen

Maalauksellinen taltiointi, jossa pilvien siveltimenvetoja muistuttava muotokieli luo kuvaan aivan erityistä pittoreskia pohjoisen kesäyön tunnelmaa. Maalaukselliset elementit rytmittävät kuva-alaa pystysuunnassa, jakaen sen viileämpiin ja lämpimämpiim sävyalueisiin, joita vaaleat pilvimuodostelmat keventävät. Rauhallinen, pohjoisen kesäyön hiljaista mystiikkaa huokuva kuva.

Jääleinikkipuska yöttömässä yössä, Katri Niskanen

Lähikuvapoiminta jääleinikkikimpusta yöttömän yön lämpimässä valossa. Valo piirtää upeasti esiin terälehtien sävyjä ja rakenteita, ja alaviisto, aivan kasvin lähelle tuotu kuvakulma pelkistää sommitelman. Huomio kiinnittyy keskivaiheilla kohoavaan yksittäiseen kukintoon, joka tuntuu ikään kuin kurkottelevan kohti kesäyön ihmeellistä taikaa. Kimppu on kuin maahan tipahtanut herkkäeleinen kruunu, joka ehkä odottaa kesäyön kaunista haltijatarta?

Kevään kuohuja, Marjatta Riikonen

Kuvaa on käytetty festivaalin julisteessa sekä kuvituksena Seitakuoron laulun Eanan, giđa nieida (Maa, kevään tytär) sanoituksen painatuksessa.

Keväinen jänkä, Anne Rintala

Kuvaa on käytetty kuvituksena Seitakuoron laulun Eanan, giđa nieida (Maa, kevään tytär) sanoituksen painatuksessa.

Ketun häntä heiluu, Heikki Juntti

Kuvaa on käytetty festivaalin julisteessa.