Luosto soi! Jatkot -konsertissa Lapin yleisölle ensimmäistä kertaa esiintyvä nuori sellisti Janne Järvilehto tulkitsee tuttuja ja tunnettuja sooloselloteoksia. Lisäksi ohjelmistoon sisältyy sellolle ja pianolle sävelletty teos. Konsertissa jatkuu myös Sodankylässä kuultava Beethovenin pianosonaattien sarja pianotaiteilija Tarmo Järvilehdon esittämänä.
Aika ja paikka: 28.10.2021 klo 18 – 20, Sodankylän kunnan valtuustosali, Jäämerentie 1, 9600 Sodankylä
OHJELMISTO
Johann Sebastian Bach
Soolosarja sellolle no. 6 D-duuri, BWV 1012
Prelude
Sarabande
Claude Debussy
Sonaatti sellolle ja pianolle d-molli (1915), L. 135
Prologue: Lent, sostenuto e molto risoluto
Sérénade: Modérément animé
Finale: Animé, léger et nerveux
Ludwig van Beethoven
Pianosonaatti F-duuri op. 54
In tempo d’un Menuetto
Allegretto
Väliaika ja kahvitarjoilu
Jean Sibelius
Teema ja variaatiot soolosellolle d-molli (1887)
Ludwig van Beethoven
Pianosonaatti C-duuri op. 53 ”Waldstein”
Allegro con brio
Introduzione: Adagio molto
Rondo: Allegretto moderato
Liput ovelta
20 €/15 € (sisältää kahvitarjoilun)
Alle 16-vuotiaat ilmaiseksi
Mahdollisuus käyttää ePassi-, Smartum- ja Edenred-etuja.
ESIINTYJÄT
Janne Järvilehto aloitti sello-opinnot 7-vuotiaana Hyvinkään musiikkiopistossa. Keväästä 2015 alkaen hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ensin nuoriso-osastolla ja syksystä 2018 lähtien peruskoulutuksessa, missä hän tällä hetkellä opiskelee Samuli Peltosen luokalla. Hän on osallistunut lukuisille sellonsoiton mestarikursseille ja kansainväliselle Musica Mundi -kamarimusiikkifestivaalille. Hän on ottanut osaa kotimaisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin sekä soittanut useiden eri orkestereiden kokoonpanoissa ja solistina.
Tarmo Järvilehto toimii Lahden konservatoriossa pianonsoiton lehtorina. Hän opiskeli pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Tapani Valstan oppilaana ja sitä ennen Tampereen konservatoriossa sekä yksityisesti Tarmo Huovisen johdolla. Vuonna 1988 hän sai kolmannen palkinnon Maj Lind-pianokilpailussa. Seuraavana vuonna Tampereen kaupunki palkitsi hänet vuoden nuorena taiteilijana. Hän on esiintynyt paitsi kotimaassa myös Australiassa, Etelä-Afrikassa, Israelissa, Kanadassa sekä useissa Euroopan maissa.
Konsertti järjestetään yhteistyössä Sodankylän kunnan kulttuuritoimen kanssa.
TEOSESITTELYT
Johann Sebastian Bachin kuusi soolosellosarjaa syntyivät Bachin toimiessa hovikapellimestarina Köthenissä 1720-luvun taitteessa. Sävellystyyppi periytyy 1600-luvun tanssisarjoista. Kuudennessa sarjassa, joka on sellosarjoista vuolain ja virtuoosisin, preludia seuraa allemande, sitten courante ja sarabande, jonka jälkeen tulevat gavottipari ja sarjan päättävä gigue. Sellosarjoja pidettiin pitkään liian vaativina. Vasta Pablo Casals 1900-luvun alkupuolella teki niitä tunnetuksi suuremmalle yleisölle, mistä lähtien ne ovat kuuluneet sellorepertuaarin keskiöön.
Claude Debussy intoutui ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä suunnittelemaan kuuden kamarimusiikkiteoksen sarjaa, joka ajan hengen mukaisesti tekisi kunniaa 1700-luvun ranskalaisen barokkimusiikin mestareille.
Ensimmäinen näistä kuudesta, sonaatti sellolle ja pianolle, valmistui vuonna 1915. Se on kolmiosainen, joskin kaksi viimeistä osaa liittyvät saumatta toisiinsa. Tutuiksi käyneiden rakenteiden sijaan se hakee vaikutteita vanhoilta ranskalaisilta mestareilta, etenkin François Couperinilta.
Sarjan toinen teos, sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle, valmistui vielä samana vuonna ja sarjan kolmas, sonaatti viululle ja pianolle pari vuotta myöhemmin 1917. Kolme viimeistä sonaattia jäivät vain suunnitelman asteelle Debussyn kuollessa maaliskuussa 1918.
Jean Sibelius sävelsi sooloselloteoksen Teema ja muunnelmia d-molli 22-vuotiaana vuonna 1887. Tuolloin hän vielä elätteli haaveita viuluvirtuoosin urasta, mikä heijastuu tässäkin teoksessa sen monenlaisissa teknisesti vaativissa kuvioissa, joita suomalaisen kansanlaulun tapaan keinahtelevaa teemaa seuraavissa muunnelmissa esitellään. Teosta ei tiettävästi esitetty koskaan säveltäjän eläessä. Syyrialaissyntyinen sellisti Munir Bakieh kantaesitti teoksen 3.9.1995 Loviisan Sibelius-päivillä.
Ludwig van Beethovenin Waldstein-sonaatti oli valmistuessaan kesällä 1804 ennennäkemättömän laajamittainen ja virtuoosinen pianoteos. Beethovenin kerrotaan närkästyneen pahoin, kun eräs ystävä oli arvostellut sonaattia pitäen sitä kohtuuttoman pitkänä. Suuttumuksensa laannuttua säveltäjä kuitenkin päätyi korvaamaan laajahkon toisen osan päätösosan hitaalla johdannolla. Poistettu osa, joka ilmestyi sittemmin erillisenä teoksena, tunnetaan nimellä Andante favori. Beethoven omisti uudistetun sonaattinsa kreivi Ferdinand von Waldsteinille, mistä juontuu sonaatin kantama lisänimi.
Pianosonaatti F-duuri op. 54 syntyi pian Waldstein-sonaatin jälkeen vuonna 1804 ja vain vähän ennen seuraavaa Appassionata-nimellä kuuluisaksi tullutta f-mollisonaattiaan. Sen kaksi osaa muodostavat vastakohtaisuuksia korostavan rakenteen sonaatille, joka on aivan suotta jäänyt huomiossa näiden kuuluisampien sisarteostensa varjoon.