Kuva Livia Schweizer
Luosto soi! on harpisti Hilda Kunnolalle yksi kesän kohokohtia. Festivaaliperinteisiin kuuluu myös kiipeäminen Ukko-Luostolle – säässä kuin säässä.
Harpisti Hilda Kunnola saapuu tänä kesänä Luosto soi! -festivaalille jo kolmatta kertaa. Kokemus on joka kerta ollut niin ainutlaatuinen, että festivaali on vakiinnuttanut paikkansa hänen kalenterissaan.
”Se on loppukesän huipennus, jota odotan koko kesän”, Kunnola kertoo.
Yhteys Lappiin on hänelle henkilökohtainen: hänen mummonsa on kotoisin Sinetästä Rovaniemen läheltä, ja Kunnola on viettänyt lukemattomia kesiä suvun mökillä lammen rannalla.
Festivaalin tunnelmassa yhdistyvätkin rakas lappilainen maisema ja erityinen musiikillinen yhteisö.
”Konsertit ovat niin uniikeissa paikoissa ja sitten on tietysti porot! Ei sellaista löydy muualta.”
Turvabiisejä ja tunturiperinteitä
Tämän kesän ohjelmistossa Kunnolaa odottaa erityinen teos: Ralph Vaughan Williamsin The Lark Ascending.
”Se on ollut minulle tärkeä kappale jo vuosia, oikeastaan turvabiisi. On hienoa päästä soittamaan se, ja vielä harpulle sovitettuna.”
Valmistautuminen kesän kohokohtaan alkaa hyvissä ajoin, mutta erityisesti festivaalia edeltävillä viikoilla tahti tiivistyy. Soittamisen lisäksi myös tunnelmaan virittäydytään: kamarimusiikki ja tuttujen kollegoiden kanssa työskenteleminen ovat keskeinen osa kokemusta.
Myös jokakesäisiä perinteitä on ehtinyt muodostua. Luostotuntureiden korkeimmalle tunturinlaelle, Ukko-Luostolle kiivetään joka vuosi, säästä riippumatta.
”Viime kesänä mentiin sakeassa sumussa, mutta ei se haitannut. Sinne vaan kuuluu kiivetä”, Kunnola nauraa.
Lapin hiljaisuus ja lämmin yhteisö
Kunnolan mukaan festivaalin ainutlaatuisuus syntyy paitsi maisemasta, myös ihmisistä.
”Kaikki ovat niin sydämellisiä. Jo pelkästään se, miten yleisö ja vapaaehtoiset ottavat vastaan, tekee vaikutuksen.”
Lisäksi Lapin luonto antaa tapahtumalle erityisen kehyksen. Kunnola kertoo, että hän lähtee usein yksin kävelylle metsään ja pysähtyy vain olemaan.
”On niin hiljaista ja samalla tulee mieleen muistoja lapsuudesta ja mummista. Siinä on jotain tosi koskettavaa.
TAITEILIJAHAASTATTELU – Harpisti Hilda Kunnola >>>
TAITEILIJAHAASTATTELU – Sellisti Saara Särkimäki >>>